www.flickr.com

Oma valokuva
Nimi: Anne Rongas

Nykyisin nettiverkostojen ja oppimisen kanssa (netti)töissä, sometutkailija, 9 vuotta ope/opo, lähes 20 vuotta maanviljelijä, maalaiskansalaisaktivisti Miehikkälä.

Perinteisten harrastusten ystävä (käsillä, luonnossa, ajatuksissa, mielikuvituksella).

CV:n tapainen.

perjantaina, kesäkuuta 30, 2006

Mediakriittisyys: mitä se on?

Kriittinen suhde mediaan on opetussuunnitelman tavoite ja se leimaa myös mediapedagogiikkaa. Mutta mitä oikeastaan tarkoitetaan mediakriittisyydellä? Ehdotan tässä ensituntumalla, että tarkoituksia on vähintään kaksi:
a) on hyviä ja huonoja mediasisältöjä ja mediakulutus tulee ohjata hyviin sisältöihin (portinvartija)
b) on ulkoa ja sisältä ohjattua mediakäyttöä ja mediakulutus tulee suunnata jälkimmäiseen (majakka).

No niin: huonoa ovat iltapäivälehdet (hyi hyi), tosi-tv (hyi hyi), turhat julkkikset (hyi hyi)...

Portinvartijan suhde mediakasvatukseen on sinänsä ymmärrettävää, mutta kuka kertoisi minulle, millä perusteilla porttia vartioida?!? Kevyt massaviihde on helppo tuomita, mutta (taiteen)historia todistaa, ettei oma aika useinkaan ymmärrä merkityksellisiä kulttuurituotteita. Hyvä esimerkki Suomessa on Aleksis Kivi. Miksi tämä tapain turmelija ja rahvaanomainen kirjailija roikkuu edelleen äidinkielen pakollisena tuttavuutena? Aikansa saasta?? Nyt on nostettu jalustalle Kalle Päätalo. Hän välittää autenttisen aikalaiskuvauksen ajasta, joka karkasi käsistämme. Pikkutarkasti. Sekuntti sekunnilta. Ja mitä hänkin oli? Oman aikansa kioskiviihdettä. Roskaa. Vähän epämääräisemmin suhtaudutaan Arto Paasilinnaan ja Aki Kaurimäkeen. MUTTA vain siksi, että ranskalaiset rakastavat heitä. Ja ranskalaiset ovat sentään kulttuurikansa ja vähän harmaan todellisuuden yläpuolella.

Portinvartijan kannattaa ehdottomasti lukea Michal Foucault'n tuotantoa ja sen myötä suosittelen kääntymystä portinvartijasta majakaksi. Ajattelun kahleita on nykyisin liikaa ja liikaa huumorintajutonta yrittämistä ilman vapausasteita. Luovuudestakin on tullut osa suoritusyhteiskuntaa. Kunniaan kunnon kapina! Tai vähintään Itse Omilla Aivoilla Ajattelemisen Taito!! Säpinää herneenpalkoihin...
Seuraavan päivän lisäys: Ehkä ylä kuvattu jakokaan ei ole kovin valaiseva ja ytimeen osuva. Mediakasvattajalta vaaditaan tilannetajua. Joissakin tilanteissa portinvartijan menettelytavat ovat omiaan. Ja pienen kommenttikeskustelun jälkeen heräsin pohtimaan myös: onko majakkakaan hyvä mielikuva? Etsintä jatkuu. Tärkeänä pidän avaraa, kokeilevaa ja tutkivaa mieltä. Nopea tuomitseminen voi sulkea mahdollisuuksia kiinnostaviin oivalluksiin. Mediakasvatuksen eräs tärkeä toteuttamismuoto olisikin tutkivan mielenkiinnon herättäminen, kysely, ihmettely. Hyvä tapa näiden oppimiseen on itse tekeminen. Mediakasvatuksen olisi aina syytä aktivoida omiin kokeiluihin, ei pelkästään katsomaan ja arvioimaan sivusta.

Comments on "Mediakriittisyys: mitä se on?"

 

Blogger tuomo.turja said ... (perjantaina, kesäkuuta 30, 2006) : 

Jos tarkastellaan mediasuhdetta kokonaisuutena, tulee portinvartijan ohella majakkakin ongelmalliseksi. Majakan pitäisi tietää, millainen laiva on kyseessä, mikä on sen merikelpoisuus, historia ja millaisia haasteita tai koetinkiviä se tarvitsee historiansa tai luonteenlaatunsa pohjalta. Mikä majakka tähän pystyy?

 

Blogger Anne Rongas said ... (perjantaina, kesäkuuta 30, 2006) : 

Totta. Postmodernia majakkaa ei ole. Ei voi olla.

utta vanhanaikaisia majakoita voi olla. Jos sen loisto näyttää väärältä, sen voi kierää. Värin tunnustaminen auttaa. Majakka voi viestittää: olen tämä, olen tätä mieltä, mieti itse, haluatko seurata loistettani vai et.

 

Blogger tuomo.turja said ... (sunnuntaina, heinäkuuta 02, 2006) : 

Majakka on hyvä metafora siinä mielessä, että se valaisee. Se kertoo, että siellä on jotakin, johon ehkä kannattaa kiinnittää huomiota. Jos majakka vielä valaisee kiinnostuksen kohteen, voi tulija tehdä siitä omat päätelmänsä. Tarkoitus on siis herättää kiinnostusta ennemmin kuin arvottaa. tietysti majakan pystyttäminen tiettyyn paikkaan tai valokeilan suuntaaminen johonkin tiettyyn kohteeseen on jo arvottamista. Se jättää kuitenkin vielä tilaa oppijan omillekin johtopäätöksille. Epäilemättä monille meistä sopii sekin, että on opettaja, joka sanoo selvästi kantansa mediatarjontaan.

 

Blogger Anne Rongas said ... (sunnuntaina, heinäkuuta 02, 2006) : 

...tuosta tuli mieleeni vuonna 2001 julkaistu Sakari Kiurun pieni teos: Seula - valistajat ja viestijät infoviidakossa. Laitan siitä uuden jutun blogiin.

 

post a comment