Kuvan lukemisesta
Victor Barsokevitsch Valokuvakeskuksen sivuilla selkeä opas kuvan lukemiseen sekä muuta koulutyöhön sopivaa verkkoaineistoa. |
Ajatuksia ja virikkeitä mediakasvatukseen
Victor Barsokevitsch Valokuvakeskuksen sivuilla selkeä opas kuvan lukemiseen sekä muuta koulutyöhön sopivaa verkkoaineistoa. |
>>Mediaseikkailu MindTrek Mediaseikkailu 06 TAMPEREEN FINLAYSONILLA 7.11.2006 klo 9-17 Mitä lapset ja nuoret tekevät kun he mesettävät tai habbottavat tai irkkailevat? Kenen kanssa? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia mediavälitteisiin nuorisokulttuureihin sisältyy? Opetusalan koulutuskeskus järjestää seminaarin kasvattajille, jotka ovat kiinnostuneita mitä virtuaalimaailmassa tapahtuu ja mitä vastuullisen (media)kasvattajan tulisi siitä tietää. MEDIAVÄLITTEISTEN NUORISOKULTTUURIEN SEMINAARI Mediamuseo Rupriikki, Väinö Linnan aukio 13, 33101 Tampere Blogged with Flock |
Ajattele, miten tärkeä osa arkea sanomalehti on Suomessa. Olin viime viikonloppuna Saksassa. Eräs PISA-seminaari - jälleen siellä. Eivät oikein ymmärtäneet, kun kerroin, että vaikka olenkin kuudetta vuotta opettaja, käsittelen ensimmäistä kertaa PISA-asioita. Eipä meillä Suomessa niitä tutkimustuloksia juuri vatvota. Erittäin hieno tutkimus on julkaistu viime talvena Jyväskylän yliopistossa: eräs voimakkaasti Suomen loistaviin PISA-tuloksiin korreloiva tekijä on sanomalehtien lukeminen. Toinen kerrassaan verraton asia on suomalainen asenne oppimiseen. Minulla on opokurssilla uussuomalaisia, jotka juuri tänään asiasta keskustellessamme vakuuttivat samaa. Suomessa on sosiaalisesti sallittua, että minkä ikäinen tahansa voi lähteä kouluun tai kurssille. Opiskeluun suhtaudutaan luonnollisesti. Puolalais-italialainen opiskelijani vinkkasi naureskellen ryhmän vanhemmille herroille, että ei teidän ikäiset miehet uskalla Puolassa tai Italiassa lähteä koulun penkille. Ajattele, mikä vaikutus lapsiin ja nuoriin on sillä, että iltaisin koko perhe saattaa lukea omia läksyjään! Tai ainakin lukee ja katselee dokumentteja uteliaana, valmiina oppimaan uutta. Ja auta armias, jos aamulehti on hukassa, kuinka voi päivä käynnistyä! |
Sanomalehdestä oppii: Sanomalehtien lukeminen tukee oppimista yllättävän monipuolisesti. Ahkera lehtien lukeminen selittää osaltaan suomalaisnuorten huipputuloksia kansainvälisessä oppimistulosten arvioinnissa PISAssa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta: Sanomalehtien Liitto Blogged with Flock |
Pastori Ansku (joka ei ole uskonsa vuoksi televisioton) kertoo blogissaan: Taloustutkimuksesta soitettiin ja kysyttiin halukkuuttani osallistua tutkimukseen puhelimenkäytöstä. No mikäs siinä, kyselyt on hauskoja.Ensiksi piti selvittää kelpaanko tutkimukseen. Toinen kysymys: "Näkyykö teillä 1, 2,3 ja 4 kavavat?""Ei." Televisiottomana en sopinut tutkimukseen.Siitä tuli mieleeni että ainakin jossain asiassa olen erilainen. Televisiohan on melkein jokaisessa suomalaisessa kodissa (muistelisin juuri lukeneeni reilusti yli 90% :sta, tyyliin 96%?!?!). Meillä ei ole. |
Tähän sivustoon on koottu verkko- ja painettuja aineistoja, joiden avulla kirjastoissa, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa paikoissa voi toteuttaa mediakasvatusprojekteja. Aineistot sopivat siis ennen kaikkea koululaisille. Monia niistä voivat käyttää myös vanhemmat kodeissa. Yliopisto- tai muille korkea-asteen opiskelijoille tarkoitetut aineistot on pääsääntöisesti jätetty pois. Maksullinen verkkomateriaali on jätetty toistaiseksi pois. Blogged with Flock |
Mediakasvatuskeskus Metka ry:n tavoitteena on edistää mediakasvatusta ja -opetusta, erityisesti liikkuvan kuvan osalta. Metka (entinen Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus, ETKK) on vuonna 1958 perustettu valtakunnallinen järjestö, joka luo mahdollisuuksia lasten ja nuorten omaehtoiselle mediakulttuurin tekemiselle ja osallistumiselle. Toimintamme on selkeästi kaksijakoista - se kohdistuu toisaalta lapsiin ja nuoriin, toisaalta heidän kanssaan toimiviin aikuisiin. Blogged with Flock |
Ilmaisutaitoa ja ilmaisutaitohassuttelua, josta lapset ja lapsikorvaiset kielipäät nauttivat! Blogged with Flock |
Atena-kustannus on julkaissut Minttu "Birdy" Hapulisen verkkopäiväkirjan pohjalta syntyneen kirjan (blog > book = blook, ks. aiempi postaus ja kiitos Tuija muistiinpalautuksesta) . Kustantaja mainostaa kirjaa näin:
|
Connect to Art is a collection of modern art for your mobile Nokia phone. This new media of art is innovative and inspiring. It's always with you, you can create a collection of your own!Connect to Art represents art from known and established artists aswell as interesting new comers. New exhibitions open up frequently.This website is an introduction to the mobile art collection. To experience the art, connect to our mobile site and download the work of art into your phone. The easiest way to download art is to send a WAP link into phone - from the left corner of each page. The link can also be typed manually. Nokia - What is 'Connect to Art' Siis lataa taidetta kännykkääsi!! Katso Exhibition-pudotusvalikko. >> Näyttelyiden etusivu.Blogged with Flock |
yle.fi - Elävä arkisto Aarteita, korvakuulolle autuutta!! Tutki, löydä, ihastu, nauti. Esim. Kun "Tuntematon" tuli Blogged with Flock |
The Spam Letters Meistä kai lähes jokainen inhoaa spämmiä ja tuhoaa lukematta mokomat roskapostit. No, kansankulttuuria tämäkin. Ja tässä blook aiheesta. Siis The Spam Letters. Vastauksia ja vastineita. Heh heh. Blogged with Flock |
Sana viikonvaihteeksi Jos uudissanat ja ilmaisut kiinnostavat kielikorvaasi, Yksityisen kielitoimiston kielipoliisi on kelpo tuttavuus. |
Hesari esitteli eilen kulttuurisivuilla ilmiön nimeltään blook. Siitä jo Suomessakin kuultiin ja taitaa olla painoon menossa blogista painettu kirja (enkä nyt millään muista, mikä oli se suomalaisen naisen verkkoäiväkirja, ei ihan blogi, joka julkaistaan... haastattelun kuulin keväällä radiossa). Suomeksi on jo julkaistu blogista syntynyt kirja: Belle de Jour - puhelintytön salaiset seikkailut. Ja lisää tulee. Maailmalla on jaossa blookeille Lulu Blooker -palkinto. Tämän vuoden palkittu Julie & Julia by Julie Powell. Wikipediassa blook ja Wictionaryssä sama sana ytimekkäästi. Kirjan uusia muotoja tutkii ja kehitystä seuraa if:book-blogi ja sitä julkaiseva The Institute for the Future of the Book. Varteenotettava ja kiinnostava tutustumisen kohde kirjoista innostuneelle. Jos oikein blook-kirjailijaksi himottaa päästä, niin rahalla saa ja hevosella pääsee (BlogBinders.com). Omalla kustannuksella. Mutta... kuka jaksaa lukea? Hesarin jutussa kerrotaan, että yli 80% ihmisistä tuntee, että heillä on kirja sisällään. Ja tilastotietojen mukaan 80% yhdysvaltalaisista perheistä ei ole lukenut ainuttakaan kirjaa viimeisen vuoden aikana... Minä luin aamulla Eppu Nuotion Valetta ja huokailin, miten suloista on, että tehdään hyviä kirjoja. Ilotulitusta korville ja mahlaa sielulle. Ja kirjan täytyy olla sellainen, jota voi käsitellä vaaka-asennossa. Kirjasohvaperunan käpäliin sopiva. |
LASTEN LEFFAKOULU: Teaching kids to make their own films www.filmstreet.co.uk is a newly launched, free interactive website for children aged six to nine. It is designed to help them learn about filmmaking, with practical guidance for adults too. Filmstreet has been commissioned by Culture Online. |
Gabbly - gabbly.com Gabbaaminen käy nopeasti. Upotettava palvelu opastaa suomen kielellä. Tätähän täytyy kokeilla. Kätevä ohjausväline ja huomio: keskustelun saa talteen, kun tilaa chatin RSS-syötteen. >> liitin pian alkavan kurssin wikiin Blogged with Flock |
Olen viime päivät puuhaillut mediakasvatukseen liittyvän kilpailun laatimisessa. Vielä on vähän kesken, mutta tästä jo idean älyää, ja sen saa varastaa - hyvin mielellään, ja omakseen muotoilla. Puuhani sai pontta viime viikkojen lukuisista huolestuksella reunustetuista lapset/nuoret&internet/media -lehtijutuista. Toki, kuten tässä on jo aiemmin ollut esillä, huolenpito on tärkeää. Mutta myös iloa ja oivallusta tulisi ruokkia. Vastuullisuuteen kasvamista. Omaa nuorisoa haastattaessa aina karisee vähän kaikkitietävyyden haavekuvat. Niinpä kilpailumme innostaa kouluväkeä itse esittämään, kuinka käyttää mediaa älykkäästi, viisaasti ja hyvin. Sarjoja on viisi: eskari, ala- ja yläkoulut, toinen aste ja opettajat. Ja kädentaitojen intohimoisena puolustajana olen virittänyt kilpailun niin, että on pakko käsittää, tehdä käsillä ja ajatella. Katsotaan, mitä tulee! Media älyä -kilpailu Blogged with Flock |
Avoin verkko on monella tavalla verraton. Mutta kaikki ihmiset eivät ole mukavia. Jotkut näkevät esimerkiksi vaivaa laatiessaan blogien kommentointeihin rojua, kuten nyt tähän blogiin linkkivinkkejä ilkeille sivuille. Jonkun kommentoijan palautteen perusteella poistin Bloggeriin kuuluvan varmenteen, word verificationin. Nyt kuitenkin palautin sen, kun viidettä kertaa sain raivata samaa riesaa. Varmenteet eivät toimi mutkattomasti kaikilla selaimilla, kaikilla suoja-asetuksilla ja erityisesti Windows-maailmasta Mac-maailmaan päin. Olen pahoillani. No, tämäkin kuuluu mediataitoihin. On osattava luovia avoimuuden ja kiusan estämisen rajamailla. |
Lapsia median haitoilta suojaava EU-esitys valmisteilla MTV uutisoi 02.08.2006 11:48: "Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen johtaa hankkeen käsittelyä EU:n kulttuuriministerineuvostossa Suomen puheenjohtajuuskaudella.EU:ssa on valmisteilla suositus, jonka tarkoituksena on suojata lapsia ja nuoria sähköisen median haitallisilta sisällöiltä.- Mielestäni on välttämätöntä herättää jäsenvaltiot valppauteen tässä vaikeassa asiassa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen, joka johtaa asian käsittelyä EU:n kulttuuriministerineuvostossa Suomen puheenjohtajuuskaudella. Suosituksessa jäsenmaita kehotetaan muun muassa tarjoamaan valistusta ja käynnistämään ohjelmia medialukutaidon ja -kasvatuksen lisäämiseksi." |
Mediaopettaja kertoo: "Tukholma.net-saitilla bloggaava Arja lähetti minulle linkin Los Angeles Timesin verkkosivulla tänään ilmestyneeseen mielenkiintoiseen juttuun. Siinä Marseillesissa asuva valokuvaaja oli jumittunut kolmeksi vuodeksi seuraamaan Rovaniemen Rovakadulla sijaitsevaa webbikameraa. Sitten hän päätti, että on aika matkustaa Rovaniemelle. Juttu löytyy täältä:Virtuaalisesti houkuteltuna oikeaan Suomeen Hauska juttu, suosittelen ja kiitos Arjalle vinkistä. Nyt siitä tehnee juttua myös Uusi Rovaniemi-lehti. Rovaniemen web-kamerat löydät täältä." Verkottuvasta maailmasta kotitoimistoon - mediaopettajan päiväkirjoja |
Paula SalovaaraRadio Helsingin päätoimittaja on työskennellyt eri radiokanavilla kaksikymmentä vuotta.Hän aikoo työskennellä eri radiokanavilla seuraavat kaksikymmentä vuotta. Elämää radioasemalla - Radio Helsingin päätoimittajan blogi - Blogit - HS.fi Blogged with Flock |
Kuinka kaunista voivatkaan olla sanat ja kuvat ruudulla. Prosperon blogista ymmärrystä uuden median autuuteen. Blogissa voi kelluttaa mielikuvien aalloilla ja koskettaa kuulevaa silmää. Blogged with Flock |
Lähes jokainen on saanut tutustua roskapostin riesaan. Jos koultyössä tutustutaan sosiaalisen webin välineisiin, tarvitaan yleensä aina kirjautumisia ja sähköpostiosoitteen kautta tehtäviä rekisteröinnin varmennuksia. Digital Inspiration -blogi antaa hyviä ohjeita tähän tilanteeseen. |
Tux Paint is a free drawing program designed for young children (kids ages 3 and up). It has a simple, easy-to-use interface, fun sound effects, and an encouraging cartoon mascot who helps guide children as they use the program. (See the full list of features.) It provides a blank canvas and a variety of drawing tools to help your child be creative. Tux Paint - About Tietoja suomeksi Lapset ja lapsenmieliset voivat luoda hauskoja kuvituksia verkkotöihin tällä ilmaisohjelmalla, joka on suunniteltu aivan erityisesti pienille lapsille. Blogged with Flock |
USA panemassa pään pensaaseen mediakasvatushaasteen edessä?Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone on hyväksynyt Deleting Online Predators Act - lakiesityksen, joka käytännössä pakottaisi koulut ja kirjastot estämään pääsyn koneiltaan kaikkiin kaupallisiin verkkopalveluihin, joissa käyttäjät luovat itsestään oman profiilin ja voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään.Lakiesitys meni edustajainhuoneessa läpi äänin 410 - 15 (via).Lain läpi meno myös senaatissa tarkoittaisi, että Yhdysvallat panee lastensuojelun varjolla päänsä pensaaseen maan koulutuslaitoksen ehkä suurimman mediakasvatushaasteen edessä: sen sijaan, että lapset ja nuoret saisivat tutustua mediakulttuurin ilmiöihin kuten yhteisöllisiin verkkopalveluihin koulujen ja kirjastojen kontekstissa, palveluille annetaan kielletyn hedelmän hohto ja sysätään niiden käyttöön liittyvät mediakasvatustehtävät kotien ja perheiden vastuulle. USA panemassa pään pensaaseen mediakasvatushaasteen edessä? | Tuhat sanaa Blogged with Flock |
Alla oleva juttu löytyi kiitos tuntemattoman AR:n! Hän lähetti palautetteen kotisivuni kautta, koska tähän blogiin ei voinut kommentoida ilman lomakkeen täyttämistä (kommentointi oli kyllä avoin kaikille ja valitsemalla anonymous luuloni mukaan olisi voinut kommentoida kuka vain ilman muiden tietojen luovuttamista). Olin laittanut word verificationin päälle siksi, että yhtenä päivänä sain späm-kommentteja 99. Yritänpä jälleen avoimempaa ilman mitään kommervenkkeja. Kommentointihan on toimivan blogin idea. Olen myös kuullut, että macillä Bloggerin kommentoinnissa on joskus ongelmia. Että en minä pahuuttani... |
Brittitutkimus: Yli puolet työntekijöistä feikkaaMika LahdensivuJulkaistu 19.07.2006 kello: 09:23Työpäivä merkitsee roolisuoritusta monille muillekin kuin niille, jotka esiintyvät työkseen esimerkiksi kameran edessä, brittitutkimus paljastaa.Työelämä ei aiheuta vain suorituspaineita vaan myös vahvaa identiteettistressiä - ainakin briteille. Melkein kuudelle kymmenestä työntekijästä työpäivä merkitsee jonkinlaista roolisuoritusta, kertoo Vodafonen tuore Working Nation -raportti.Onko olo kuin kamelontilla? Ei syytä huoleen: tunne on varsin tavallinen, ainakin Britanniassa, jossa jopa 58 prosenttia työikäisistä kertoo elävänsä jonkinlaista kaksoiselämää. Työssä oma persoonallisuus ja identiteetti ovat siis ainakin jossain määrin toisenlaisia kuin vapaa-aikana, he sanovat Vodafonen tuoreessa Working Nation -raportissa. digitoday / työ ja ura / Brittitutkimus: Yli puolet työntekijöistä feikkaa Blogged with Flock |
Mahtava projekti! Kaikille näkövammaisille ja kaikille kuuloihmisille. Verkko antaa tälläisille yhteishankkeille oivaa yhteistyön alkuvoimaa. Kannattaa tutustua ja vaikka osallistua! Ja mikä mainio paikka parantaa kielitaitoa. Blogged with Flock |
Joskus blogissa olisi hauska esittää diakuvina jotakin. Yksinkertaisimmin tämä onnistunee Sliden avulla. Alla esimerkki. Kun viet hiiren kuvavirran päälle, kuva pysähtyy ja klikkaamalla kuvaa pääset kuvalähteen luo, mistä voit esimerkiksi kopioida sen koneellesi (kuvan eteenpäin välittämisessä sitten huomioon tekijänoikeudet). Diaesityksen näkyminen vaatii Flash Playerin ja kuvien latautuminen saattaa kestää hetken. Toinen mahdollisuus on käyttää kuvanjakopalvelua. Flickrin avulla tehtävään diaesitykseen olen laittanut ohjeet aikaisemmin Blogien opetuskäyttö -blogiin. Hieman kiemuraisempi, mutta ihan mukava tulos (ks. ohje). Huomaa, että sinun ei välttämättä tarvitse näyttää koko kuvagalleriaasi yhdessä diaesityksessä: luo kuvistasi Flickr-palvelussa valikoitu kooste (set), avaa kooste ja kopioi selaimen otsikkoriviltä numerosarja, joka on osoitteen lopussa, lisää sitten edellä olevan ohjeen mukaisen flickr id-numerosarjan jälkeen ilman välilyöntejä blogimerkintääsi &set_id=xxx (xxx=em. koosteen otsikkorivin numerosarja, aika monta numeroa). |
Muistan monta vuotta sitten, ennen digikamera-aikaa, radio-ohjelman, jossa kerrottiin lasten kamerakäytöstä. Se toi ja tuo muisto tua taas mieleeni omat kokeiluni kameran kanssa. Kamera antaa kiinnostavan välineen katsoa ja kokea. On paljon hetkiä, jotka katoavat nopeasti. Mitä talletimme valokuva-albumeihimme viime vuosikymmeninä? Sukulaisia erilaisissa asetelmissa, lapsia sylissä ja leikeissään, jouluja ja syntymäpäiviä. Mutta kamera katseen väylänä voi olla myös paljon muuta. Itse katselin kameralla 8-vuotiaana pimeää komeroa salamavalon avulla. Halusin nähdä, miltä pimeä komero näyttää :-D Nytkin olen kiinnostunut valoista ja varjoista... Digikamerat ovat (olisivat) loistava väline koulukäytössä. Ympäristötietoisuus, minäkuva, havainnot tietystä aihepiiristä... ja tietenkin luontoystävällinen herbaarion kerääminen sujuvat edullisesti ja hauskasti digikameralla, jota lapsikin oppii käyttämään vaivatta. Voit hakea ideaa valokuvaamisen koulukäyttöön myös valokuvablogeista. Hyvin kiinnostava on Ville Säävuoren Arki:Mobile. Kännykkäkameralla talletettuja hetkiä, pieniä muistiinpanoja. Näinhän voisi vaikka pitää kouluarjen hetkistä koteihin jaettavaa päiväkirjaa. Uutta puuhaa järjestäjille! Taustalle ajatuksia ja lisää oivalluksia saat, kun kuuntelet ja/tai katselet Teemu Arinan EU eLearning congerence 5.7.2006 esityksen aiheesta Social web in support of informal learning. Hän kuvasi mm. sosiaalisesti jaettujen hetkien sijaa oppimisen näyttämöllä. Suositeltavin ja havainnollisin on Screencast-esitys. (Teemu Arina on suomalainen sosiaalisen webin nuori ja kokenut asiantuntija.) Pikalisäys: Tuli mieleen, että hauskan projektin voisi tällä tavalla saada aikaan vaikkapa meitä arjessa ympäröivän median kuvaamisesta. Ensin luodaan orientaatioperustaa sille, mitä media on, mistä kaikesta se koostuu. Ja sitten kuvataan tilanteita, joissa mediaa kohdataan. |
Muistan ensimmäisen kosketukseni TV Shopin kanssa vuonna 1989. Se oli elokuva Rosalie Goes Shopping (pääosassa loistava Marianne Sägebrecht). Elokuvan perhettä yhdisti kokoontuminen ostosteeveen äärelle. He osasivat ulkoa myyntitekstejä ja lausuivat niitä yhteen ääneen kuin uskontunnustuksia. Tuon elokuvamuiston vuoksi en ole voinut suhtautua pelkästään ryppyotsaisesti myöhemmin Suomeenkin rantautuneeseen virtuaalimarkkinoiden helppoheikkiohjelmaan (tämä nimitys sopii erittäin hyvin, sillä metodi on täsmälleen sama - minä vielä muistan lapsuuteni Haminan markkinoilta aidot helppoheikit). Ostoskanava/TV Shop paljastaa paljon kiinnostavaa (ja tietenkin myös huolestuttavaa) aikamme kulttuurista. Hyvin läpinäkyvänä on esillä eettinen periaate kaunis on hyvää: nyt olet ruma, koska lihaksesi ovat väärissä paikoissa tai läskiä on liikaa, mutta kun syöt näitä pillereitä, voitelet itsesi tällä rasvalla tai poljet tätä stepperiä, sinusta tulee kaunis ja kun olet kaunis, sinusta tulee suosittu ja onnellinen. TV Shop on kiinnostava mediakasvatustehtävän kohde. Aion itse käyttää sitä ensi syksynä Mediapsykologiassa lukiolaisille. Se sopii kuitenkin hyvin myös nuoremmille (katselimme viime viikolla 13-vuotiaan tyttäreni kanssa ja herätti kiinnostavaa pohdintaa). Eikä siinä vielä kaikki... |
"Abstraktisuus on vallannut kanssakäymisen muotomme, kokemisen ja nautinnon mahdollisuutemme, suhteen omaan itseen - ja samanaikaisesti on vallalla miltei abstraktiksi kiteytynyt subjektivoinnin vaatimus. Subjektivoinnin vaatimuksella tarkoitan lisääntynyttä kaipuuta siihen, että yksilön kohtaamat tilanteet voitaisiin kokea emotionaalisesti. Kasvanut subjektivoinnin tarve ilmenee osittain paljon suurempana mielialaherkkyytenä kuin aikaisemmin on ollut laita." Ziehe, Thomas, Uusi nuoriso, alkuteos 1982.Tämä lainaus tuo mieleeni aikoja sitten hehkutukset elämysyhteiskunnasta. Se tuo mieleeni ostos-tv:n, joka vetoaa läskeihin: ostamalla tämän vartalotrimmerin "You'll look fine and you'll feel fine". Ja loputon tv-tosiviihteen jono elämänmuutoksista. Köyhästä rikkaaksi, rumasta kauniiksi. Kuin saduissa. Tämä lainaus tuo mieleeni IRCgallerian. Kuinka identiteettiä rakennetaan kertomuksilla ja sanoilla. Kuinka merkittävää oman kertomuksen todellistumisessa on Toinen. Että joku kuulee ja näkee. Ja sitten mietin: Mitä vaikutusta on vuorovaikutuksen abstaktiivisuudella? Mitä väliä on sillä, että näyttämöllä ei ole todellinen fyysinen ruumiini vaan kuva siitä, jopa tietoisesti muunneltu kuva siitä? Mikä on medioituneessa todellisuudessa konkreettisen ruumiin sija? Miten se vaikuttaa? Miksi siitä yhä useammin tehdään häpeän kohde, muutoksen areena? Mediakasvattajan näkökulmasta mietin: miten suhtautua abstraktiivisuuteen? Miten suhtautua virtuaaliseen todellisuuteen? |
Mikä olisi opettajalle sopiva rooli mediakasvatuksessa? Edellisessä ajatelmassani hahmottelin sitä peruseroa, että ensimmäinen valinta tapahtuu kaikkitietävyyden ja avoimemman suhtautumisen välillä: sulkea ja päästää kuin portinvartija tai valaista ja osoittaa kuin majakka. Joukkoviestinnän konkari Sakari Kiuru on julkaissut 2001 oman pienen kannanottonsa muuttuneeseen viestinnän ja kasvatuksen maailmaan. Kirjan nimi on Seula - valistajat ja viestijät infoviidakossa. Kiuru lähestyy teemaa historiallisesta perspektiivistä ja selittää nykyisyyttä menneisyydestä kohoavalla huolestuneisuudella. Hänen mukaansa tarvitaan seulaa, joka valikoi paisuvasta infovirrasta uhkaavat ja vaaralliset ainekset. "Uusilla seuduilla ja uudessa mediamaailmassa tarvitaan karttaa. Opastajan taidot on myös opittava, jotteivat kansalaiset infon ja epäinfon sekä harhauttajien maailmassa joutuisi hakoteille." (Kiuru 2001, s. 60.) "Uusi tekno-tietoyhteiskunnan sivistysmaisema ei ole kovin harmoninen, ei edes vivahderikas. Se vaatii määrätietoista maisemanparannustyötä." (Emt. s. 53.) "Millä keinoin infotulvasta pystyisi käytännössä seulomaan turhat pois? Miten koota ylitarjonnasta vastaanottajia parhaiten palvelevia aineksia ja näkemyksiä? Miten saada yleisö tiedostamaan omat tarpeensa? Kuinka tulvan aiheuttamia haittoja voidaan vähentää?" (Emt. s. 96.) "Informaation ylitarjonnan alle alistunut ihminen ei ole kansansivistysajattelun mukaan enää vapaa ihminen, joka rakentaisi elämisensä kantilaiseen 'järjen käyttöön' ja olisi vapaa toisten ohjauksesta: siis voisi elää elämänsä 'vähemmän hallinnoituna ja vähemmän alamaisena'." Tässä Kiuru (s. 95) viittaa Juha Suorannan esitykseen Edistyksen Päivillä 27.10.2000 otsikolla Kasvatus mediakritiikkinä, mediakritiikki kasvatuksena. Huolestuneisuus tulee opettajien kanssa hyvin usein esille, kun puhe kääntyy mediaan ja mediakasvatukseen. On paljon vaaroja, on paljon, mitä ei saisi olla, on paljon, mitä itse ei hyväksy eikä haluasi olevan olemassakaan. Mielestäni huolta ei saa unohtaa. Se on elämänsuojelun ja kulttuurin edistyksen perusehto. Mutta toisaalta mietin, mikä tuossa loputtomassa portinvartioinnissa ja huolessa niin ärsyttää minua... ainakin se sama, joka jo omina kouluaikoina nosti vähäiset ihokarvat pystyyn: joku muu tietää puolestani, miten minun pitää olla ja elää. Ja toinen yhtä lailla omilta kouluajoilta peräisin oleva punainen vaate: unohdetaan luovuuden ulottuvuudet, ilo, vapaat vyöhykkeet, hulluttelu ja cham-silmälasit. Toisaalta vihreä ekoihminen minussa haluaa huutaa isoon ääneen: havahtukaa, huomaatteko, kuinka talouselämä (ja liekaan sidotut poliitikot) jakavat leipää ja sirkushuveja!!! Sillä on väliä, mihin elämässään käyttää aikaa. Jos täyttää aivonsa ja ajatuksensa pelkällä sirkushuvilla, ei huomaa, mitä sen lisäksi tapahtuu. Tätä teemää pyrimme syksyn mittaan käsittelemään Langinkosken ympäristölukiossa. |
Kriittinen suhde mediaan on opetussuunnitelman tavoite ja se leimaa myös mediapedagogiikkaa. Mutta mitä oikeastaan tarkoitetaan mediakriittisyydellä? Ehdotan tässä ensituntumalla, että tarkoituksia on vähintään kaksi: a) on hyviä ja huonoja mediasisältöjä ja mediakulutus tulee ohjata hyviin sisältöihin (portinvartija) b) on ulkoa ja sisältä ohjattua mediakäyttöä ja mediakulutus tulee suunnata jälkimmäiseen (majakka). No niin: huonoa ovat iltapäivälehdet (hyi hyi), tosi-tv (hyi hyi), turhat julkkikset (hyi hyi)... Portinvartijan suhde mediakasvatukseen on sinänsä ymmärrettävää, mutta kuka kertoisi minulle, millä perusteilla porttia vartioida?!? Kevyt massaviihde on helppo tuomita, mutta (taiteen)historia todistaa, ettei oma aika useinkaan ymmärrä merkityksellisiä kulttuurituotteita. Hyvä esimerkki Suomessa on Aleksis Kivi. Miksi tämä tapain turmelija ja rahvaanomainen kirjailija roikkuu edelleen äidinkielen pakollisena tuttavuutena? Aikansa saasta?? Nyt on nostettu jalustalle Kalle Päätalo. Hän välittää autenttisen aikalaiskuvauksen ajasta, joka karkasi käsistämme. Pikkutarkasti. Sekuntti sekunnilta. Ja mitä hänkin oli? Oman aikansa kioskiviihdettä. Roskaa. Vähän epämääräisemmin suhtaudutaan Arto Paasilinnaan ja Aki Kaurimäkeen. MUTTA vain siksi, että ranskalaiset rakastavat heitä. Ja ranskalaiset ovat sentään kulttuurikansa ja vähän harmaan todellisuuden yläpuolella. Portinvartijan kannattaa ehdottomasti lukea Michal Foucault'n tuotantoa ja sen myötä suosittelen kääntymystä portinvartijasta majakaksi. Ajattelun kahleita on nykyisin liikaa ja liikaa huumorintajutonta yrittämistä ilman vapausasteita. Luovuudestakin on tullut osa suoritusyhteiskuntaa. Kunniaan kunnon kapina! Tai vähintään Itse Omilla Aivoilla Ajattelemisen Taito!! Säpinää herneenpalkoihin... Seuraavan päivän lisäys: Ehkä ylä kuvattu jakokaan ei ole kovin valaiseva ja ytimeen osuva. Mediakasvattajalta vaaditaan tilannetajua. Joissakin tilanteissa portinvartijan menettelytavat ovat omiaan. Ja pienen kommenttikeskustelun jälkeen heräsin pohtimaan myös: onko majakkakaan hyvä mielikuva? Etsintä jatkuu. Tärkeänä pidän avaraa, kokeilevaa ja tutkivaa mieltä. Nopea tuomitseminen voi sulkea mahdollisuuksia kiinnostaviin oivalluksiin. Mediakasvatuksen eräs tärkeä toteuttamismuoto olisikin tutkivan mielenkiinnon herättäminen, kysely, ihmettely. Hyvä tapa näiden oppimiseen on itse tekeminen. Mediakasvatuksen olisi aina syytä aktivoida omiin kokeiluihin, ei pelkästään katsomaan ja arvioimaan sivusta. |
Kotivideoitten aarteet levittäytyvät kaiken maailman saataville. Digitaalinen aineisto ja tehokkaat kotikoneet antavat tänä päivänä amatööreille ne mahdollisuudet, joihin aikaisemmin vain ammattilaisilla oli varaa. Lahjakkaat nuoret kuvatarinoiden laatijat nousevat julkisuuteen, saavat harjoitusta ja luovat uutta (katso vaikkapa David Lehre). Hyvän tarinan luominen vaatii todella paljon. Käsikirjoittamisen taidot kehittyvät vain tekemällä. Kuvallisessa kerronnassa draaman kaaren oivaltaminen, merkitysten lataaminen, leikkaaminen, äänet, rajaaminen ja monet muut kokonaisuuden osat avautuvat loputonten erehdysten kautta. Kuten kirjailija usein ravitsee itseään lukemalla, elokuvan tekijäkin kasvattaa lihaksia katsomalla elokuvia. Mutta molemmissa taitamisen lajeissa vain oma tuottaminen vie kohti päämäärää. Liian vakava yrittäminen molemmissa lajeissa katkaisee lennon heti alkuunsa. Otavalta löytyy mukava opas kuvakerronnan alkumatkalle: Tomi Leinon Sanoista eläviä kuvia - käsikirjoittajan opas (julk. 2003). >>Ks. muuta hyvää aineistoa Freimin sivuilta. Tänään YLE Radio 1:ssä lähetettiin mainio Viikon taitelija -ohjelma. Vieraana oli Kari Saviniemi - kirjoittamisen opettaja (synt. Miehikkälässä). Hän yllytti koululaitosta villitsemään oppijoita tuottamaan - hillitseminenhän osataan mennen tullen. Kaikki mediakasvattajat siis: hilpeästi villitsemään! Mediakasvatuksen päämäärät toteutuvat parhaiten oman tekemisen kautta. Mediataju ei kypsy passiivisen vastaanottamisen tuloksena. Keskeneräisyyden sietäminen ja tuotoksen prosessointi kehittyvät kokemuksen kautta. Ei kaikista tarvitse tulla taiteilijoita. Media antaa tilaa myös harrastusten iloille (ja hyvästä harrastajasta voi tulla alan ammattilainen). Alla 22-vuotiaan D.M. Millerin näyte siitä, miten tarina ja kuva voivat sulaa oivalluksen tähtisäteeksi. Tutustu kirjavaan YouTube-virtuaali(koti)videomaailmaan! Löydä oma helmesi. Vinkkejä kiitollisuudella vastaanotetaan tähänkin blogiin. |
Teema soveltuu mm. seuraaville lukiokursseille: ÄI, KU, BI, GE, YH, PS, FI, ET. Mainonnan yksioikoisuus ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovat herättäneet vastaliikkeitä, joista tunnetuimmaksi lieneenoussut Adbusters-lehti (joka räväkämpien mielestä on jo liian kaupallinen omassa ei-kaupallisuudessaan). Suomessa Luonto-Liiton ja erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta on nostettu esiin mainonnan vastaista ajattelua. Vastamainoksia (havahduttavia mainosparodioita) julkaistaan säännöllisesti Voima-lehdessä. >>Yllä oleva kuva: Brand Baby Poster. Photo courtesy of Adbusters. Adbusters: We are a global network of artists, activists, writers, pranksters, students, educators and entrepreneurs who want to advance the new social activist movement of the information age. Our aim is to topple existing power structures and forge a major shift in the way we will live in the 21st century. Adbusters is at essence an ecological magazine, examining the relationship between people and the environment, both the material environment and the mental environment.>>AdBusters (Wikipedia) >>Lehden perustajan Kalle Lasn'in haastattelu >>Mainoskupla: suomalaisia vastamainoksia (kilpailutyöt) >>Älä osta mitään -päivä >>Anti-consumerism (Wikipedia) >>Antimainoksia (merkitys.org -sivuilla muutamia kuvia) >>Loesje (vaikuttavia julisteita) >>Spoof Ads (Adbusters) >>Greg Apodaca's Digital Portfolio (liikuttele hiirtä kuvien yllä, näet, kuinka digitaalinen kuvankäsittely muuttaa mainoskuvia) Lue aiheesta: Naomi Klein, No Logo (WSOY 2001) s. 399-441 (luku Kulttuurihäirintä) Katso video: Captative Audience (äänessä myös Naomi Klein) >>Ks. myös Media Education Foundation Vinkki oppitunnille (sopii hyvin myös eri oppiaineiden yhteiseksi projektiksi): Purkakaa lehtimainoksista takana olevia markkinoiden ja vallan asetelmia (esim. mind map -tekniikalla). Pohdittavaksi: Kenelle mainokset on kohdistettu (= kenelle niitä ei ole kohdistettu)? Millaisena mainoksen välittämä viesti välittyy sille, joka jää marginaaliin? Mikä on kestävän kehityksen näkökulma mainosten viesteihin? Millä tavalla samaa tuotetta voisi mainostaa toisin? Miltä mainokset näyttävät huumorisilmälasien läpi? Miten merkitykset syntyvät? Miksi brändituote myy ja vastaava tavallinen (joskus jopa samalla tuotantolinjalla tehty) tuote jää hyllylle? Pohdinnan jälkeen opiskelijat voivat tuottaa vastamainoksia, joiden herättämistä ajatuksista voidaan lopuksi keskustella yhdessä. Vastamainoksista voidaan järjestää näyttely koulun käytäville. Lähettäkää tuotoksista valokuvia julkaistavaksi tässä blogissa! Sopivaa oppimateriaalia aiheesta: >>Median kuvat: Opetushallituksen verkko-oppimateriaalia, tekijät Minna Eskola ja Kanerva Vainio >>Kuvanlukutaito: Viestintätieteiden yliopistoverkoston oppimateriaalia, tekijä Mari Pienimäki >>Kuvanlukutaito: Mariana Leikomaan ja Tuula Koskenvaara loikkasen Tampereen yliopistossa esittämä seminaarityö aiheesta vuodelta 1999. Linkit eivät juurikaan toimi, mutta asia hauskasti esitetty. Sopii lukiolaiselle. >>Visuaalinen lukutaito: Jukka Tikkanen referoi Janne Seppäsen kirjaa Katseen voima - Kohti visuaalista lukutaitoa (Vastapaino 2001) >>Jukka Kortti arvioi samaa kirjaa |
Teema soveltuu mm. seuraaviin lukion oppiaineisiin: YH, ÄI, GE, ET, FI ja PS.Kuluttaminen on osa elämäntapaa. Elämäntavasta on tullut mainosten keskeinen elementti. Kokiselämäntapa, marlboromiehen elämäntapa... Koska Suomessa pohjoisamerikkalainen kulttuuri on laskeva trendi, Leaf ei enää markkinoi Jenkki-purkkaa jenkkielämäntavalla vaan terveellisyyteen viittaamalla. Vinkki: analysoikaa mainoksista, millaista elämäntapaa ne esittävät.Mainosten seuraaminen ja ostopäätösten tekeminen voidaan ymmärtää poliittiseksi toiminnaksi – valitsemalla jonkun tuotteen jätän valitsematta toisen. Minä olen markkinavoimien hammasratas. Mitä voimakkaammin yhteiskunnassamme vedetään yhtäsuuruusmerkki kuluttajuuden ja kansalaisuuden välille (sosiologiassa on käytössä käsite kuluttajakansalaisuus), sitä vakavammin on kysyttävä, mikä on marginaaliin jäävien ei-kuluttavien kansalaisten asema yhteiskunnassa ja politiikassa. Ja toisaalta, kulutuksen ja brändiuhkakuvien rinnalla on kysyttävä, olisimmeko valmiit luopumaan siitä työstä ja toimeentulosta, jota kasvavat markkinat synnyttävät? Tehtaan varjossa tulitikkutehtaan tyttö eli meillä aikoinaan ahtaalla, kuten riistetty työvoima nyt Kiinassa ja muissa halpatuotannon maissa. Vähäinenkin toimeentulo on ollut aina parempi kuin työttömyys. Mitä vaihtoehtoja meillä on? Miten niitä voitaisiin toteuttaa? Hyviä kirjoja aiheesta:
*Huom. Nykyisin sana 'brändi' kirjoitetaan suomeksi ääntämisen mukaisesti 'brändi' ei enää 'brandi' |
Säädä diaesityksen nopeus sopivaksi viemällä hiiri diaruudun ylälaitaan. |
Opetustyössä ei enää voi välttää median vaikutuksia. Media eri muodoissaan tunkee läpi arkipäivämme tavallisimpiinkin tapahtumiin. Metsäsuomalaisuus (jota vielä itse osittain edustan) on mennyttä aikaa. Metsän tilalla seikkailemme mediatiheikössä. Koulu voi antaa sille matkalle paljon hyviä välineitä: karttoja, kompassin ja terävän vesurin. Ilman koulun mediakasvatusta kehittyvä kansalainen ei kentios koskaan kasva kriittiseen tiedostamiseen ja toisinajatteluun. Koulukaan ei näitä takaa ellei opettaja ole herännyt ajattelemaan median mahtia. |